EM kytkentäkaavioiden lukuohjeita

Kytkentäkaaviot

Jokaisen EM (siis mekaanisen, releillä tehdyn) flipperin mukana on tehtaalta lähtiessä ollut kytkentäkaavio. Koska EM koneet ovat kymmeniä, joka tapauksessa yli 20 vuotta vanhoja, ovat nämä kaaviot voineet hukkua tai jäädä mekaanikkojen kokoelmiin pelin historian aikana. Usein voi toisen samaan aikaan valmistetun koneen kytkentäkaavio auttaa korjauksissa, koska monet asiat tehtiin samalla tavoin eri koneissa. Kuitenkin, jos haet vikaa jostain tietylle pelille ominaisesta osasta tai toiminnasta, olisi hyvä olla ko. koneen kytkentäkaavio saatavilla. Kytkentäkaavioista ei kuitenkaan ole apua jos niitä ei osaa lukea!

Flipperinkorjaajan ei tarvitse osata kaikkien eri koneiden kytkentäkaavoja ulkoa, riittää kun niitä osaa tarvittaessa lukea ja tunnistaa eri komponentit ja niiden kytkennät. Näillä taidoilla voi ymmärtää jokaisen koneen toiminnan ja tehdä tarvittavat säädöt ja korjaukset kaikkiin flippereihin.

Tässä hieman ohjeita EM-kytkiksien saloihin.

Piirrossymbolit

Nämä lienevät kaikille selviä. Releitä ei kytkentäkaavioissa erotella muista keloista, niin flipperin kela kuin numerokiekon kelakin piirretään samalla symbolilla kuin vaikkapa Tilt-releen kela. Lampun ympyrän sisällä voi joillain valmistajilla vielä olla hehkulankaa kuvaava silmukka.

Elektroniikan harrastajalle saattaa flipperin kytkentäkaaviossa esiintyvä kytkimen symboli tuottaa hieman päänvaivaa. Sehän on aivan kondensaattorin näköinen! Tällaisia kytkimen kuvia on kuitenkin käytetty, ja käytetään vieläkin muidenkin kuin vain flippereihin liittyvien relejärjestelmien yhteydessä. Sulkeutuva kytkin, eli kytkin, joka yhdistää kun sitä käytetään, on piirretty kahtena pystyviivana. Avautuva, eli käytettäessä katkaiseva kytkin puolestaan on kaksi pystyviivaa, joiden yli on vedetty poikkiviiva. Näita voidaan yhdistellä, jolloin saadaan aikaan erilaisia moniosaisia ja vaihtokytkimiä.

Flipperissä tärkeä osa on score motor, sähkömoottori, joka käyttää suurta määrää kytkimiä tietyssä järjestyksessä. Moottorin käyttämät kytkimet on kytkentäkaavioissa piirretty ympyrän sisään. Kytkimet on piirretty moottori lepoasennossa ja kytkimen viereen on yleensä merkitty toiminnan järjestysnumero, alkaen ykkösestä moottorin käynnistyessä.

Kytkimiä ja keloja

Score motorin kytkimiä

Score motorissa on kytkimiä monella eri korkeudella ja monella eri moottorin asennolla toimivia. Korkeus ilmoitetaan kytkentäkaaviossa kirjaimella ja moottorin asento numerolla.

Moottorin kytkimissä on muistettava että kytkimet on piirretty moottorin 0-asennossa, jolloin siis 0:ssa sulkeutuva kytkin saa päällensä vinoviivan, koska se on 'normaalisti' kiinni. Vastaavasti sitten esimerkiksi moottorin 5. asennossa sulkeutuva kytkin piirretään ilman vinoviivaa koska se on 'normaalisti' auki.

Esimerkkejä

Värikoodit

Johtojen värit on kytkentäkaavioihin merkitty kirjaimin tai numeroin. Yleensä johdossa on kahta väriä, toinen on taustaväri ja toinen raidan tai täplityksen väri. Komponenttien värikoodit oppineiden elektroniikan harrastajien harmiksi EM-kytkentäkaavioiden värinumerot ovat erilaiset! Onneksi kuitenkin eri valmistajat käyttävät samoja numeroita, ja useimmiten värit ovat kyllä selkeästi kirjaimin ilmoitetut.

Väri	Lyhenne	Numero
Punainen	R	1
Sininen	Blu	2
Keltainen	Y	3
Vihreä	G	4
Valkoinen	W	5
Ruskea	Br	6
Oranssi	O	7
Musta	B	8
Harmaa	Gray	9
ei raitaa		0

Ensimmäinen numero tai kirjain on johdon taustaväri. Toinen numero tai kirjain on raidoituksen tai täplityksen väri. Aina ei lyhenteitä edes käytetä, vaan väri on selväkielisenä sanana (englanniksi).

Esimerkiksi:
Y = keltainen johto
B-BLU = musta johto sinisellä raidalla
15 = punainen johto valkoisella raidalla

Vanhoissa koneissa ovat voineet varsinkin johtonipun pinnassa kulkevista johdoista värit haalistua. Erityisesti punaisella on taipumus muuttua harmaaksi tai valkoiseksi! Kun johtonippua hieman raottaa, näkee yleensä johdon alkuperäisen värin suojassa olleesta kohdasta.

Käytännön vika ja korjaus

Kello soi kun kentältä saadaan 10 pistettä, mutta ei 100 pisteen tuloksella. Kaikki muu tuntuisi toimivan. Kytkentäkaaviosta nähdään että kellon pitäisi kilahtaa aina kun tulee 10 tai 100 pistettä:

Konetta tutkimalla havaitaan että 100 pisteen numerokiekko kyllä liikkuu kun kentältä saadaan 100 pistettä. Tästä voidaan päätellä että 100 pisteen rele vetää oikein. Joten tarkistettavaksi jää musta/sininen johto kellon ja releen välillä sekä releen kärjet.

Kokeillaan yhdistää testipiuhalla kellon solenoidin musta/sininen johto 100 pisteen releen kärjellä keltaiseen maajohtoon. Jos kello soi, on vika releen kärjissä. Jos se ei soi, on johto kellon ja 100 pisteen releen välillä poikki. Kellon solenoidin täytyy olla ehjä koska 10 pisteen releestä se toimii. Säädetään ja puhdistetaan 100 pisteen releen kelloa ohjaavat kärjet ja kello alkaa toimia.