Pörrö-kissa

Pörrö-kissa syntyi joskus elokuun alkupuolella 2007, kaverin ulkorakennukseen. Se oli kolmen pennun poikueen "pahnanpohjimmainen" ja kooltaan alle puolet kahdesta sisaruksestaan. Syyskuussa kaksi muuta pentua tutkivat pihaa ja kiipeilivät puissa, mutta pieni Pörrö vain istui keskellä tietä eikä edes jaksanut väistää lähestyvää autoa. Niinpä uupunut ja kylmissään oleva penturaukka otettiin sitten sisälle, tehtiin sille pesä lämpötyynyn päälle tonttulakin sisään ja tarjottiin Whiskas kissamaitoa ja penturuokaa. Pörrö (tai silloin vielä nimetön pikkukisu) vahvistui nopeasti, ja osoittautui oikein pirteäksi pikku tirriäiseksi. Syyskuun 21. päivänä 350 grammaa painanut pörröturkki sai minun luotani uuden kodin ja asui aluksi tutussa pesässään.

Syyskuu 2007



Pörrö 18.9.2007 ensi kertaa sylissä. Rakkautta ensi silmäyksellä!



Kissan nimeksi ei kuitenkaan tullut Rullakebab, niinkuin alkuun mietin, vaan ehkä hieman paremmin kissalle sopiva Pörrö, koska se oli tosi pörröisen näköinen.



Pörrö pesälaatikossaan. Mittakaavaa antaa taustalla näkyvä pistorasia - se on normaalilla korkeudella.





Pörrö tutkii akvaariota.





Pörrö piti aina nostaa tuolille, mutta pian se sai oman pahvilaatikosta tehdyn aitiopaikan akvan katseluun, ja siihen kävelysillan.





Kuka voisi vastustaa näiden tummien silmien katsetta?





Syö, Pörrö että kasvat!



Pörrön paino 24.9.2007 oli vain 350 grammaa! Mutta kyllähän kisu siitä kasvaa kun saa kunnon ruokaa ja hyvää hoitoa.

Lokakuu 2007



Pörrö tutkii pesäänsä.





Pörrö seikkailuretkellä hurjan korkean pahvilaatikon päällä.





Hankin Pörrölle tämmöisen kiipeilytelineen, jossa on alimpana kiva pesäkolo. Ei Pörrö siellä kuitenkaan juuri viihdy.





Akvaario jaksaa aina kiinnostaa! Se on Pörrön oma televisio. :)





Langan päässä riippuva hiirilelu tarjoaa myös mukavaa ajanvietettä.





Välillä näytetään pikku maitohampaita hiirelle!





Nojatuoliin voisi vaikka nukahtaa.





Mutta sohvalla lämpötyynyn päällä vasta mukavaa onkin!



Pörrö painoi 29.10.2007 jo 990 grammaa.

Marraskuu 2007

Marraskuun alussa Pörrö kävi ensimmäistä kertaa tutustumassa eläinlääkäriin ja saamassa rokotukset. Kaikki sujui hienosti, Pörrö oli rauhallinen ja lääkärinkin mielestä pikkuisella oli kaikki kunnossa.



Mikäs piuha sieltä pöydältä roikkuu? Kimppuun vaan!





Äläs nyt Pörrö kiristä sitä narua! Naru sai lähteä kuristusvaaran takia.



Pörrö painoi 26.11.2007 1506 grammaa.

Joulukuu 2007



Mitäs täältä kameralaukusta löytyy?





Hiiri! Mun oma hiirilelu!





Pörrön entisen pesälaatikon paikka. Voi miten se on kasvanut niistä ajoista!





Keittiön pöydällä. "Nyt se lehden lukeminen saa jo riittää. Tule leikkimään mun kanssa!"





Pörrö kokeilee vanhaa pesälakkiaan. Vähän suuri se on vielä.



Akvaario ja kalat kiinnostivat Pörröä alusta asti, mutta varsinkin vedenvaihdot ja siivoukset olivat Pörrön mieleen. Ihan kaikki pitää aina päästä näkemään tosi läheltä. Akvasta kun oli kansilasit pois, päätti Pörrö käydä vähän tekemässä tuttavuutta kaloihin. Kuului molskahdus, maukaisu, ja lattialta löytyi nolon näköinen kissa ravistelemassa itseään kuivaksi.



Ihan suunniteltu juttu. Tottakai mun pitikin käydä vähän uimassa.





Joululahjojen pakkaamisen aika. Pörrö tarkistaa kaikki laatikot.





Ja mahtuihan sinne kun oikein yritti. Nyt vaan laatikko kiinni ja postimerkki päälle!





Pörrö poseeraa.





Uudenvuoden aatto. Rakettien pauke ei kauheasti Pörröä häirinnyt. Nojatuoli oli turvallinen paikka paukkeesta huolimatta.



Pörrö painoi 31.12.2007 1880 grammaa.

Tammikuu 2008







Pikku Pörröstä on kasvanut jo oikein kaunis kissaneiti. Parin kuukauden päästä on jo aika käydä pikku leikkauksessa!



Vihdoinkin on sen verran lunta maassa että Pörrö sai ottaa siihen tuntumaa. Kovin pitkälle hangessa eivät pikku jalat kantaneet, mutta kaikkea jännää silti löytyi lumen peittämältä pihamaalta.











Lumessa leikkimisen jälkeen olikin yllättäen lämpöisen lampun alla mukavaa köllötellä.



Pörrö painoi 28.1.2008 2224 grammaa.

Helmikuu 2008

Nyt oli aika käyttää jo 7 kuukauden ikään ehtinyttä pikku Pörröä steriloinnissa. Kevätaurinko kun alkaa jo loistella niin ei varmaan enää olisi kauaa kestänyt että Pörrö alkaisi valittamaan kollinkaipuutaan. Joten helpotettiin nyt sitten Pörrön elämää tältä osin. Tänään aamulla jätin sen eläinlääkärille ja jäin jännittyneenä odottelemaan soittoa, että kissan saisi hakea kotiin. Pörrö selvisi toistaiseksi hengissä. Kohtua ja munasarjoja kevyempänä kisu on nyt kotona ja alkaa selvitä lääketokkurastaan. Pörrö sai päällensä muodikkaan sukkapuvun, jonka olisi tarkoitus estää sitä nuolemasta leikkaushaavaa. Nyt se lepäilee lämpötyynyn päällä. Parin tunnin yrittämisen jälkeen Pörrö sai sukan pois päältään, mutta ennenkuin se ehti repimään siteitä irti, sain sukan takaisin. Laitoin sille valjaat päälle, ehkä se vähän hankaloittaa sukan irrottamista. Voi kissaraukkaa! Nyt vaan toivotaan että haava saisi parantua rauhassa ja että Pörrö ei repisi sitä auki. Vähän se kävi jo jaloittelemassakin mutta kellahti käännöksissä kyljelleen. No kunhan lääkkeet haihtuu verestä niin eiköhän se sitten ole entisensä.





Sukka ja sen alla ollut teippiside pysyivät leikkauspäivän iltaan asti. Laitoin haavan päälle sitten Bacibact-voidetta ja laastarin, mutta senkin Pörrö irrotti aika nopeasti. Ei se kuitenkaan juurikaan nuole haavaansa, joten en sitten kiusannut sitä enemmillä yrityksillä. Haava on terve ja siisti eikä vuoda mitään. Pari päivää Pörrö oli vähän normaalia halukkaammin sylissä ja nukkui paljon. Nyt viikon jälkeen kissalla on aivan täysi vauhti jo päällä ja ruoka maistuu, ikäänkuin ei koskaan missään leikkauksessa olisi ollutkaan. Pieni n. 1cm korkea patti on kohonnut haavan kohdalle, mutta eläinlääkäri kertoi sen olevan normaali reaktio pois sulaviin ompeleisiin.

Pörrö painoi 25.2.2008 2418 grammaa.

Huhtikuu 2008

Kaikki on hyvin Pörrön kanssa, leikkauspatti hävisi silloin parissa viikossa ja kisu on voinut sen jälkeen hyvin. Pörrö on leikkisä ja oikein kiltti. Kun käy vieraita niin Pörrö on hetken aikaa vähän varuillaan mutta tulee sitten kyllä tervehtimään. Mutta äänekkäitä pikkulapsia se kyllä pelkää, ei ihme kun on tottunut aika rauhalliseen elämään. Viimeksi kun lapsia oli kyläilemässä niin ensimmäistä kertaa kuulin pikku Pörrön murisevan! Mutta onneksi se ei raapinut eikä purrut pikkumuksuja, jotka olisivat vain halunneet tehdä tuttavuutta.





Pörrön paino 21.4.2008 oli 2805 grammaa.

Toukokuu 2008

Elämä Pörrön kanssa sujuu hienosti. Pikku kisu on vihdoin oppinut hieman kärsivällisyyttä aamuihinsa, se ei enää herätessään (viideltä aamulla) yritä kaikin tavoin, mm. sormia ja varpaita näykkimällä saada minusta heti leikkikaveria. Pörrö heräilee ja taputtelee tassullaan hetken aikaa, ja nousee sitten sängystä leikkimään itsekseen. Toki se tulee aina välillä tarkistamaan josko sittenkin jaksaisin jo nousta. :)

Pörrön mielileikkiä on heitettyjen lelujen noutaminen. Se säntää lelun perään niin että matot ovat rullalla, ja nappaa sen sitten suuhunsa ja tuo sen jalkojen juureen uutta heittoa varten.

Iltaisin usein ulkoillaan jos ei sada vettä. Pörrö viihtyy hyvin valjaissa ja pihalla riittää kaikenlaista jännää tutkittavaa.



Pörrön paino 31.5.2008 oli 3086 grammaa.

Kesäkuu 2008

Eipä juuri merkittävää kertomista. Pörrö on ollut terve ja kiltti, ruoka maistuu mutta paino ei enää ole kovinkaan paljon kasvanut (3236 grammaa 30.6.2008). Taitaa pikku kisu olla saavuttanut jo aikuisen koon, ei siitä hirmu suurta tullut, ja niinkuin eläinlääkärikin aikoinaan arveli että vähän vaikea lapsuus voi näkyä aikuisen koossa. Mutta minulle se on ihan sama, pääasia että kissa on terve ja hyvinvoiva, ja mulle se on kuitenkin niin rakas!



Heinäkuu 2008

14.7.2008:

Eilisiltana Pörrö muutaman kerran kröhisteli kurkkuaan, ja pulautti sitten suustaan limaa sekä keitetyn spagetin pätkän. Paitsi että spagetti ei varmaankaan olisi paennut tapahtumapaikalta, niinkuin tämä, kuvien perusteella suolinkaiseksi tunnistettu matonen!

Eipä Pörrölle ole matolääkkeitä annetukaan sitten pentuaikaisen rokotuksen, ja onhan se ulkonakin käynyt valjaissa, joten ei mikään ihme että matoja löytyy. Pörröltä on viime aikoina lähtenyt karvaakin, mutta olen kuvitellut että se on normaalia kesäturkin harvennusta. Onneksi nyt tajusin että kissaa vaivaavat suolinkaiset. Joten kolmen päivän kuuri Flubenolia nyt aluksi - sitähän on jäljellä pentuajan madotuksista, ja parin viikon päästä vielä sama juttu Axilurilla. Eiköhän se siitä taas helpota, ja jatkossa muistan madottaa Pörrön pari kertaa vuodessa vaikkei näkyviä matoja olisikaan!

28.7.2008:

Pörrö-kissan leluna roikkuu keittiön ovenkarmista narussa hiiri, joka vinkaisee kun sitä läppää tassulla. Viime yönä kun olin jo hetken aikaa ollut nukkumassa, ja Pörrö jäänyt vielä puuhastelemaan, heräsin hiiren vingahteluun. Ihmettelin että miten se kisu nyt saa aikaiseksi noin monipuolisia äännähdyksiä lelustaan, kun yleensä se vain vähän vingahtaa. Pitihän se nousta tarkistamaan. Leluhiiri roikkui ihan rauhassa, sensijaan Pörrö juoksenteli pitkin olohuonetta pienen harmaan ja varsin elävän sekä hädissään vinkuvan hiirulaisen perässä! Se oli tullut sisään vähän raollaan olevasta takapihan ovesta.

Mutta eipä tajunnut nuorena emostaan vieroitettu kissa että mitä sille hiirelle pitäisi tehdä! Pörrö piti hiirtä ihan selkeästi vain uutena vinkuleluna, jota on kiva läppiä tassulla. No, hiiri taisi peloissaan saada sydänkohtauksen ja koki verettömän kuoleman kesken leikin, ja Pörrön kiinnostus loppui samantien. Ei puhettakaan niskaan puraisusta tai syömisestä. Mistäpä se kissa olisikaan oppinut että hiiri olisi ruokaa kun samanlaisia harmaita leluhiiriä on sillä ollut "aina" eikä niitäkään ole voinut syödä. Sinänsä mielenkiintoista että ikkunan takaa lintuja katsellessa Pörröllä kyllä herää selkeästi saalistusvietti, alkaa "käkätys" ja nieleskely ja näyttää siltä että jos vain lintu olisi ulottuvilla niin siitä tulisi nopeasti kissanruokaa.

Pörrön paino 28.7.2008 oli 3304 grammaa. Eläinlääkäri ja minäkin epäilimme joskus että Pörrö jäisi vähän pieneksi, mutta tuohan nyt on vähän vajaa 1 vuotiaalle kissalle oikein sopiva paino! Täytyy oikein alkaa seurata ettei Pörröstä vaan pääse tulemaan samanlaista rasvapalloa kuin isännästään!

Elokuu 2008

31.8.2008:

Koska Pörrön syksyisestä syntymäpäivästä ei ole tarkkaa tietoa, päätin että voimme aivan hyvin viettää synttäreitä samana päivänä. Minä olen nyt 45 vee ja Pörrö yhden vuoden! Synttärit meni rauhallisesti, jääkaappiin hankittu kuohuviinipullokin jäi avaamatta kun kavereista kukaan ei ehtinyt vierailulle. Pitkäaikaisen sairastamisen katkeroittama äitini käväisi tenttaamassa elintapojani ja toteamassa Pörrön tyhmäksi ja hyödyttömäksi. Onneksi lähti pian pois ettei tullut taas isompaa sanaharkkaa. Pörrön synttäri "kakussa" oli naudan sydäntä, paistisuikaleita sekä kanaa.



Päivänsankari kauppakassia tutkimassa.



Syyskuu 2008

27.9.2008:

Tietokoneiden näyttöihin on saatavana häikäisysuojia, mutta minkähänlaisen kissasuojan saisi tähän oskilloskooppiin viritettyä? Vaihdoin vanhan LCD skoopin vielä vanhempaan kuvaputkimalliin, ja Pörrö on tietysti uudesta viihdelaitteesta ihan onnessaan, kun saa tassullaan pyydystää ylösalas liikkuvia vihreitä käyriä. Muuten ihan kiva, mutta kun itsekin pitäisi joskus päästä näkemään jotain siitä kuvasta!



Tuossapa arveluttavan näköinen aaltomuoto!



Pörrön paino on tasaantunut 3.5 kilon paikkeille, tänään vaaka näytti 3560 grammaa. Kaikinpuolin hyvissä lukemissa ollaan.

Marraskuu 2008

16.11.2008:

Tuli aika viedä Pörrö vuositarkastukseen ja rokotukseen eläinlääkärille. Lääkärireissu sujui hyvin, mitä nyt Pörrö vähän alkuun murisi kun lääkäri yritti houkutella sitä kuljetuskopastaan. Kuitenkin se sitten oli ihan kiltisti lääkärin sylissä ja antoi tutkia itsensä. Rokotuksen ajan kissa oli minulla sylissä eikä edes huomannut pikku piikkiä - oli kai kuitenkin sen verran peloissaan. Mitään komplikaatioitakaan ei tainnut tulla, joten kaikki hyvin. Niin ja rokotukseenhan me valmistauduttiin jo pari viikkoa etukäteen matokuurilla. Vaikka sisäkissa onkin, niin onhan se jo nähty että jostain niitä matoja aina tulee!



Pörrö sai uuden kiipeilypuun, jossa riittääkin tutkittavaa.





"Just meinasin nukahtaa tähän lämpöisen lampun alle, äläs nyt häiritse sen kameran kanssa!"



Kesäkuu 2009

26.6.2009:

Pörrön elämässä ei ole ollut mitään suurempia ihmeitä. Näin kesän tullen on taas välillä mukava käydä valjaissa ulkona ihmettelemässä luontoa. Pari viikkoa sitten Pörrö sai taas puolivuosittaisen matokuurinkin, meni tosi helposti kun piilotin Axilur tabletit lihapalan sisään.







Pörrö otti omakseen pöydälle jääneen pahvilaatikon. Siinä tuntuu olevan mukava lepäillä!



Lokakuu 2010

1.10.2010:

Pörrön kolmivuotispäivä oli vähän aikaa sitten, päivänsankari voi hyvin!

Sain hiiriä kasvattavalta kaverilta kokeeksi pari "jalostuslinjalta tippunutta" hiirulaista, mutta näin se vaan taitaa olla että Pörrö raukka joutui huostaanotetuksi niin aikaisin ettei emo ollut sitä vielä perehdyttänyt hiirenmetsästykseen:





Pörrö leikki hiiren kanssa ja kuljetteli sitä ympäri taloa, mutta ei tuntunut tajuavan että se voisi olla syötävää. Tosin eipä kissa luonnossakaan juuri taida kuolleita hiiriä syödä! Kaverin kertoman mukaan, kun tarpeeksi myöhään vieroitettu kissansa saa leluhiiren, se ensi töikseen repii sen auki ja kun toteaa ettei sisällä ollut syötävää, katoaa mielenkiinto. Leluhiirien kestävyyden kannalta ehkä onkin hyvä juttu että Pörrö ei ole niitä oppinut avaamaan!


Takaisin



Hyödyllisiä linkkejä:

  • Toijalan Eläinlääkäriasema -Hyvä palvelu, mukava henkilökunta!
  • InCat foorumi -Keskustelupalsta, josta olen saanut paljon hyödyllistä tietoa ja neuvoja.
  • Zooplus -Edullinen ostospaikka laadukkaalle ruualle ja tarvikkeille.