Täristimen asennus

9.5.2005:

Tärinäefekti tehdään moottorilla, jonka akseliin on kiinnitetty epäkeskeinen paino. Kun moottori pyörii niin se täristää koko konetta.

Peleissä, joissa ei ole täristintä vakiona, ei tietenkään ole driverkortilla valmista ohjauslähtöä sellaiselle. Yleensä jotakin flasherin ohjausta voidaan käyttää. Täristin pyörii silloin kun valittu flasher välkkyy. Sopivan flasherin löytää kokeilemalla, tai pelaamalla muutaman testipelin ja tarkkailemalla flashereita. Star Trekissä on varmaankin parasta käyttää keskikentän Shield flashereitä. Kun Enterprise saa osumaa ja vaurioita, Shieldit välkkyvät ja nyt myös koko peli tärähtelee. Tärinäefektiä on syytä käyttää säästeliäästi, kannattaa valita sellainen flasheri mikä ei vilku ihan koko aikaa.

Valmis täristinmoottori varmaan on saatavana kalliina varaosana, mutta vanhat kopiokoneet ja tulostimet ovat hyviä moottorien lähteitä. Minä käytin vanhasta tulostimesta otettua moottoria. Akselille kiinnitin mutterin ja muutaman prikan painoksi. Mitä enemmän laittaa painoa sitä enemmän se tärisee. Ei kannata laittaa liikaa, pelin ei ole tarkoitus lähteä omin jaloin kävelemään!


Moottori ja painot.

Moottori täytyy kiinnittää tukevasti, muuten pelkkä moottori tärisee ja peli pysyy paikallaan. Minun käyttämäni moottori oli valmiiksi kiinni alumiinilevyssä, ja levy oli helppo ruuvata kiinni kabinetin sisäseinään kassalaatikon taakse. Moottorin voi myös kiinnittää pakoputkiklemmareilla.


Moottori paikoillaan.

Moottorin liittäminen vaatii hieman elektroniikkaa. Ei ole järkevää kytkeä moottoria suoraan flasherin rinnalle, vaikka se ehkä niinkin toimisi. Se kuormittaisi flasherin ohjainta liikaa, ja lyhyen ohjauspulssin aikana moottori ei välttämättä ehtisi päästä kunnolla vauhtiin. Väliin laitetaan PNP transistori puskuriksi ja pulssia pidentämään.


Kytkentäkaavio

Osat voi kiinnittää reikälevylle, tai sitten vaan vaikka liimata moottorin kylkeen. Koska tässä moottorissa oli kiinnityslevy, pistin transistorin siihen kiinni, se toimii samalla sitten jääähdytyslevynä. Transistori kestää luultavasti ilman jäähdytystäkin, mutta se riippuu siitä miten usein moottori pyörii.

Moottoriksi käy melkein mikä tahansa 12-24 voltin sähkömoottori, jonka virrankulutus on korkeintaan muutaman ampeerin luokkaa. Minun 12 V moottorini vie tärinäpainojen kanssa 20 voltilla vähän alle 2A. Se pyörii vain lyhyitä aikoja, joten 12 volttinenkin kestää hyvin vaikka se tässä saakin vähän ylijännitettä. Flasherin ohjaintransistoria ei kuormiteta turhaan vaan väliin on laitettu BDW94 tehotransistori puskuriksi. Diodilla ja kondensaattorilla pidennetään moottorin käyntiaikaa hieman, verrattuna flasherin nopeaan välähdykseen. Moottorin yli kytketty tehodiodi estää induktanssia aiheuttamasta jännitepiikkejä.

Jos käytössä sattuu olemaan hyvin tehokas moottori, voi olla syytä kytkeä 1-5 ohmin 9 watin tehovastus moottorin jompaankumpaan johtoon hieman pehmentämään käynnistystä, ettei 20 voltin linjan 5 A sulake pala. Tärinän voimakkuutta voi myös säätää tällä vastuksella. Jos moottori ei ehdi käynnistyä tarpeeksi nopeasti voi 4.7 uF kondensaattoria kasvattaa isommaksi, vaikka 10 uF.


Maajohdon kytkentä.


+20 V johdon kytkentä.


Ohjausjohdon kytkentä.

Moottoripaketilta tulee kolme johtoa, +20V, maa ja ohjaus. Pelistä löytyy näille sopivat kytkentäpisteet. Maa voidaan ottaa moottorin läheltä, muuntajan johtonipun vihreästä johdosta. 20V käyttöjännite taas löytyy kaikissa WPC koneissa driverkortin J106 liittimen 5-nastasta, punavalkoinen johto. Ohjausjohdon liitäntäpaikka riippuu siitä minkä flasherin ohjausta moottorille käytetään. Star Trekissä moottorin ohjaus saadaan Shield flasherilta J125 liittimen 8-nastasta (sinivioletti johto).


Takaisin