Gottlieb System 1 tekniikkaa

Sisältö






Yleistä

System 1 oli Gottliebin ensimmäinen sarja elektronisia flippereitä. Niitä tehtiin vuosina 1978-1980. Sarjaan kuuluvat monen muistamat 16 konetta Cleopatra, Sinbad, Joker Poker, Dragon, Solar Ride, Countdown, Close Encounters, Charlie's Angels, Pinball Pool, Totem, Incredible Hulk, Genie, Buck Rogers, Torch, Roller Disco ja Asteroid Annie. Charlie's Angelsiin asti tehtiin koneista myös EM versiota. Asteroid Annie eroaa muista ollen vain 1 pelaajan kone, joka tehtiinkin hieman muita myöhemmin ilmeisesti sen takia että saatiin käytettyä varastossa olevat Sys 1 osat pois.

Tekniikaltaan System 1 koneet ovat varsin yksinkertaisia, Gottlieb ei tehnyt elektroniikalla mitään sellaista, jota ei olisi voitu toteuttaa myös perinteiseen EM tyyliin releillä. Koneiden backboxissa on kolme piirikorttia: virtalähde, CPU ja driverboard. Kabinetissa voi lisäksi olla vielä äänikortti.

Pelaajien pisteet ja creditit näytetään selkeillä sinisillä fluoresenssiputkilla, mitään grafiikkanäyttöjä ei näissä koneissa ollut.

Näissä vianhaku- ja korjausohjeissa oletan että korjaajalla on käytössään edes jonkun Sys 1 koneen kytkentäkaavio. Mikäli sinulta ei sellaista löydy, ei syytä huoleen: voit ladata jäljempää tältä sivulta tarvittavat kuvat.

Pelaajan näkökulmasta

Kenttä muistuttaa paljon viimeisten EM koneiden kenttää. Peli tapahtui yhdessä kerroksessa ilman ramppeja. Flippereitä oli käytössä 2-4 kappaletta, lisäksi yleensä pari slingshottia, bumpereita, toisinaan monttu ja droptargetteja. Kentän yksinkertaisuudesta voi nykyisiin koneisiin tottunut pelaaja saada käsityksen kun todetaan että Sys 1 driverkortti kykeni ohjaamaan kahdeksaa solenoidia, josta äänikortin ohjaus, knocker ja outhole veivät 5! Kentälle jäi siis huimat 3 ohjattavaa solenoidia, joskin joissain koneissa käytettiin 36:n mahdollisen lampun ohjauksista osaa lisäsolenoideille. Bumperit ja slingshotit toimivat suoraan omien kytkimiensä kautta eivätkä siis vaatineet driverin apua. Noilla kolmella solenoidilla saatiin siis esimerkiksi tehtyä kaksi monttua ja droptargetbankin nosto. Kuten EM-koneet, nämäkin olivat yksinkertaisia mutta silti tarkkuutta ja taitoa vaativia pelejä. Itse asiassa suurin osa System 1 koneista onkin pelillisesti ihan mielenkiintoisia.

Äänet

Kolmessa ensimmäisessä Sys 1:ssä äänet muodosti EM koneista tuttu solenoidikäyttöinen kellopeli, joka sitten Close Encountersin kohdalla vaihtui yksinkertaiseksi kolmen taajuuden äänigeneraattoriksi. Huima parannus ääniin saatiin Totemin myötä kun System 1:een tuli mikroprosessoripohjainen äänikortti korvaamaan vanhan piipparin. Sekä kellopeli että molemmat äänikorttimallit olivat sijoitetut samaan paikkaan kabinetin oikeaan kylkeen.

Virtalähdekortti

Kytkentäkaavio

System 1 virtalähteelle tulee johtonippu suoraan muuntajalta, kortilla tehdään tarvittavat tasasuuntaukset ja vakavoinnit, jolloin saadaan muodostettua lähtöjännitteet +5V, -12V, +8V, +4V, +60V ja +42V - aika monta eri jännitettä siis. Virtalähde jakaantuu kolmeen osioon, joista yksi ottaa sisään 69 VAC ja tuottaa +60V ja +42V jännitteet, toinen osio toimii 2x11.5 VAC:llä muodostaen +8V, +5V ja +4V, kolmas ottaa sisään 2x14 VAC tuottaen -12V.

60V / 42V

60V jännitettä käytetään pelaajien näyttöjen käyttöjännitteenä. Hieman niitä pienempi creditnäyttö toimii 42 voltilla. Virtalähde tekee molemmat jännitteet muuntajalta saatavasta 69 V vaihtojännitteestä. Muuntajan 69 VAC tasasuunnataan diodeilla CR6-CR9 ja suodatetaan kondensaattorilla C6. Jännite vakavoidaan sarjatransistorin Q2 avulla, jota ohjaa Q4 zenerin CR11 kanssa. Sarjavastuksen R13 ja transistorin Q3 avulla tehdään virtarajoitus. Trimmerillä R16 voidaan 60V lähtöjännite säätää tarkasti kohdalleen. 42V lähtöjännite saadaan 60V:sta sarjaankytketyllä 18V zenerillä CR12.

5V / -12V

5V ja -12V jännitteitä tarvitaan CPU kortin käyttöjännitteiksi. Muuntajalta saatava 2x11.5VAC tasasuunnataan diodeilla CR1 ja CR2 ja suodatetaan C1:llä. Vanha tuttu 723-regulaattori IC1 ja sarjatransistori Q1 muodostavat 5V vakavointikytkennän, jonka jännitettä voi säätää trimmerillä R4. Vastus R1A on virranrajoituksen mittausvastus.

Negatiivinen -12V tehdään tasasuuntaamalla muuntajan 2x14VAC diodeilla CR3 ja CR4, jonka jälkeen C4 suodattaa. Yleinen 7912 regulaattori tekee ilman kummempia temppuja suoraan virtartajoitetun -12V.

Näyttöjen hehkulankojen biasjännite +8V (tulosnäytöt) saadaan 8.2 V zenerillä CR21 ja vastuksella R21 samasta jännitteestä, josta 5V tehdään. Creditnäytön biasjännite +4V muodostetaan kahdella sarjadiodilla CR22 ja CR23 +5V jännitteestä.

Suojapiirit

Jotta CPU-kortti ei tuhoutuisi ylijännitteistä, on +5V ja -12V lähdöt varustettu suojapiirillä, joka koostuu tyristoreista SCR101 ja SCR201 sekä zenereistä CR101 ja CR201. Lähtöjännitteen noustessa yli zenerjännitteiden (5.6V ja 13V) saa tyristori liipaisun ja oikosulkee ko. lähdön, jolloin sulake palaa.

Vikoja

System 1 virtalähde on melko kestävä laite, pikku ongelma on 5V sarjatransistorin Q1 lämpeneminen, joka saa koko virtalähdekortin käymään aika lämpimänä koska se on kiinni Q1:n jäähdytyslevyssä. Tämä aiheuttaa suotoelkojen kuivumista. Kuivunut elko 5V tai -12V jännitteissä aiheuttaa outoa käytöstä ja pelin sekoilua, näyttöjen 60V puutteellinen suodatus taas aikaansaa näyttöjen vilkkumista ja himmenemisen. Niinikään joskus voi Q1 palaa, alkuperäisen tyyppistä PMD12K40 transistoria on tosi hankala nykyään löytää, korvaava tyyppi on MJ1000, jota saa vähän paremmin. Kyseessä on 60V ja 8A NPN darlington-transistori. Vanhemmiten myös jännitteensäätötrimmerit alkavat pätkiä pölyn takia, aiheuttaen ylijännitesuojan laukeamisen tai näyttöongelmia. Trimmerit voi puhdistaa kontaktisprayllä tai vaihtaa uusiin. Tasasuuntausdiodit CR1 ja CR2 ovat joissain alkupään yksilöissä alimitoitettuja, tilalle kannattaa laittaa ainakin 4A kestävät diodit, mielellään jopa isommat.

Erikoinen vikaantumismahdollisuus näissä on muuntajalta tulevan J1 liittimen väärä kytkentä. Liitin irrotetaan aina kun backboxi irrotetaan koneesta, ja liittimen saa paikalleen väärinpäin! Siinä on kyllä 'this side up' tarra, mutta se on voinut aikojen kuluessa irrota. Kannattaa olla tarkkana, väärinpäin kytketty J1 aiheuttaa rumaa jälkeä virtalähdekortilla.

Driverkortti

Osasijoittelukuva
Kytkentäkaavio

Lamput



Suurin osa driverkortin elektroniikasta liittyy lamppujen ohjaukseen. Mikropiirit Z1-Z9 ja transistorit Q1-Q24, Q33-Q44 ja näiden oheiskomponentit hoitavat 36 lampun ohjauksen. Lamppuja ohjataan 4 lampun ryhmissä 74175 (4 bitin latch) TTL-piireillä, joiden perässä on MPSA13 transistori. Toisin kuin uudemmissa koneissa, lamppujen ohjaus ei ole multipleksattu matriisiksi. CPU ohjaa 4 bitin latcheja asettamalla halutun datan linjoihin LD1-LD4 ja antamalla jollekin 9:stä latchista kellopulssin DS1-DS9 signaalilla. Tällöin bittikuvio jää latchin lähtöihin, ja siis lampuille, kunnes asetetaan uusi. Koneissa olevia TILT ja GAME OVER releitä ohjataan muuten myös lamppuina, transistoreilla Q1 ja Q2.

Jos 74175 hajoaa totaalisesti, aiheuttaa se neljän lampun toimimattomuuden, ko. lamput eivät tottele ohjausta mutta voivat olla sattumanvaraisesti joko sammuksissa tai palamassa. Transistorivika vaikuttaa vain yhteen lamppuun kerrallaan. Usein toimiva kikka TTL-piirin kunnon selvittämiseen on mitata yleismittarin dioditestialueella lähtönastan ja maan välillä näkyvä kynnysjännite. Tarkalla arvolla ei ole väliä, mutta sen pitäisi olla kaikilla lähdöillä likimain sama (tietysti virrat pois päältä). Poikkeava arvo kielii piirin lähtöasteen vikaantumisesta. Hieman normaalia kirkkaammin palava lamppu on merkki ohjaintransistorin palamisesta, lampunohjaintransistorit palavat herkästi jos lamppu menee oikosulkuun joko lampun tai kannan vioittumisen takia. Pelin manuaalista selviää mikä transistori ohjaa mitäkin lamppua, useinkaan kaikki lamput eivät ole käytössä. Käyttämättömiä ohjaintransistoreja voikin kätevästi vaihdella vioittuneiden tilalle ja näin säästää korjauskuluissa! Tietenkään tällainen driverkortti ei enää toimi toisessa koneessa...

Solenoidit



Solenoideja ei System 1 driverkortti ohjaa kuin 8:aa kappaletta, ohjaus tapahtuu hyvin yksinkertaisesti yhden transistorin avulla. CPU-kortti antaa suoraan ohjauksen diodin kautta transistorin kannalle, jolloin transistorin kollektorille kytketty kela vetää. Solenoideilla 1-7 ohjaus hoituu näin, solenoidi 8 voi olla suurivirtaisempi, sen ohjauksessa on peräti kaksi transistoria Darlington-kytkennässä. Tyypillisesti droptargetbankin resetti tehdään solenoidi 8:lla. Diodi suojaa CPU-korttia vikatilanteissa estäen kelojen jännitteen pääsemisen CPU-kortille. Jos pelin kaikki solenoidilähdöt eivät ole käytössä, voidaan jälleen toimivia transistoreja lainata käyttämättömistä lähdöistä.

Yleinen vika System 1 koneissa liityy juuri solenoidien ohjaukseen. Solenoidien maa, jonka pitäisi mennä ohjaintransistorien emittereille, on huonon liittimen takana, mikä aiheuttaa maapotentiaalin nousua ja jatkuvan virran kelojen ja transistorien kautta. Korjaustoimenpiteenä vedetään backboxin maadoituspisteestä kunnolliset johdot driverkortin solenoiditransistorien yhteenkytketyille emittereille.

CPU-kortti

Osasijoittelukuva
Kytkentäkaavio osa 1
Kytkentäkaavio osa 2
Kytkentäkaavio osa 3

System 1 CPU-kortti on rakennettu Rockwellin 4-bittisen PPS4/1 mikroprosessorin ja samaan sarjaan kuuluvien oheispiirien ympärille. Näitä piirejä on nykyään lähes mahdoton löytää, joten pitää vain toivoa että ne eivät vikaannu. Jos nyt kuitenkin niin sattuisi käymään, ei peli mene käyttökelvottomaksi, sillä saatavilla on parikin modernimmalla tekniikalla tehtyä System 1 yhteensopiva prosessorikorttia, Ni-Wumph -kortti käy kaikkiin System 1 koneisiin, samoinkuin Pascal Janin:in PI-1 kortti, jossa on jopa enemmän toimintoja kuin alkuperäisessä, mm. attract-moodi, highscorelista, jne, jne!

Akkuongelma

Rockwellin erikoispiirit vikaantuvat loppujen lopuksi harvoin, mutta CPU-kortteja tuhoaa ihan urakalla kortille juotettu muistinvarmennusakku. Alkuperäiset akut kestävät pitkään, jopa 10 vuotta, mutta valitettavasti Sys 1 koneet ovat jo 22 vuotta vanhoja! Loppuunkuluneesta akusta vuotaa piirilevyn ja jopa mikropiirit tuhoavaa syövyttävää ainetta. Joten jos saat käsiisi toimivan System 1 CPU-kortin, jossa on akku paikallaan, älä viivyttele vaan toimi heti: akku irti ja parinkymmenen sentin johdoilla kiinni piirilevyyn! Tällöin akun voi kiinnittää sellaiseen paikkaan, jossa sen mahdollinen vuoto ei tee isompia tuhoja.

Jos nyt kuitenkin vahinko on päässyt tapahtumaan, pitää ensin rikkinäinen akku irrottaa piirilevyltä, jonka jälkeen puhdistetaan laimealla etikkaliuoksella tahnat pois kortilta ja huuhdellaan se puhtaalla vedellä. Sitten aletaan tutkia onko folioita vioittunut. Korjataan tarvittaessa. Niinikään pahasti hapettuneet mikropiirien jalat on kytkettävä uudelleen. Tämä on aikaavievää puuhaa mutta loppujen lopuksi saatat vielä saada CPU-kortin toimimaan.

Solenoidien ohjaus



Kuten driverkortin kohdalla todettiin, siinä olevien diodien tulisi estää solenoidien käyttöjännitteen pääsy CPU-kortille. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, saattaa CPU-kortilta palaa joku driverkorttia ohjaava 7417-invertteripiireistä Z6 tai Z7. Nämä ovat helppoja vaihtaa, joten ei syytä huoleen... paitsi jos niiden lisäksi sattuu vaurioitumaan U4, solenoideja ohjaava Rockwell-piiri, joiden saanti on, kuten sanottu, erittäin hankalaa. Tällöin on löydettävä jostain varaosakortti, jossa on ehjä U4, tai hankittava Ni-Wumph tai PI-1 kortti.

Kytkinmatriisi

Kentän kytkimiä luetaan U5-piirin avulla, onneksi jälleen on tämän erikoispiirin ja kentän välissä normaaleja TTL-inverttereitä Z8 (7404) ja Z9 (7405). Mikäli kerralla lakkaa toimimasta useampi kytkin, voi vikaa ensin lähteä hakemaan näistä piireistä. Jälleen voi vianhaussa käyttää yleismittarin dioditestialuetta, jolla mitataan jokaisen Z8-lähdön ja Z9-tulon näyttämä 'kynnysjännite'. Jos joku poikkeaa muista, vaihdetaan piiri.

Näyttöjen ohjaus

Koneen näyttöjä ohaa U6-piiri jälleen kerran muutaman TTL:n kautta. 7-segment dekooderit Z16 ja Z17 huolehtivat siitä, että näytöillä näkyvät numerot ovat oikean näköisiä - jos näytöllä näkyy epämuodostuneita numeroita on vika luultavasti näissä. Z16 ohjaa pelaajien 1 ja 2 näyttöjä sekä creditnäyttöä, Z17 taas hoitelee 3. ja 4. pelaajan näytöt. Tulosnäytöissä on pieni erikoisuus, numeroa 1 ei näytetäkään kahdella reunimmaisella segmentillä vaan näytössä on kahdeksas segmentti keskellä numeroa. Tämä ohjataan päälle Z13/Z14/Z15 porttipiireillä. Joten jos numeron 1 näyttämisessä on ongelmia, epäillään noita kolmea. Näytöt ovat multipleksatut, eli näytöllä näkyy numero kerrallaan. Näytettävän numeron valintasignaalit tulevat Z18..Z21 porttipiireiltä.

Varma tapa saada joku näytönohjauksen piireistä palamaan on irrottaa tai kiinnittää näytön liitin virta päällä. Minunkaltaiseni kovapäinen korjaaja oppi tuon vasta kahden kokeilukerran jälkeen, muiden sitä ei enää kannata kokeilla!

Lamppujen ohjaus

Kuten todettiin, driverkortille tulee lamppujen ohjausta varten LD1-LD4 signaalit sekä 9 kappaletta latch-ohjauksia DS1-DS9. Nämä tulevat U3-erikoispiiriltä Z24..Z26 invertterien kautta. Jos lamppuvika ei löydy driverkortilta voi näitä invertterejä yrittää vaihtaa. Joskus voi myös Z30 (74154) vikaantua ja lakata antamasta DS signaaleja vaikka em. invertterit olisivatkin ihan kunnossa.

Lisää kytkentäkaavioita

Pohjalevyn kytkentäkaavio
Pohjalevyn ja taulun kytkentä
Taulun kaapelointi
Lohkokaavio
Esimerkki kentän valoista
Esimerkki solenoideista
Esimerkki kytkinmatriisista

Muuta

Normaali toiminta virrat kytkettäessä on: aluksi näytöt ovat pimeänä 5 sekuntia, jonka jälkeen molemmat (TILT ja GAME OVER) releet vetävät hetken ja näytöt alkavat näyttää nollaa. Yleinen System 1 vika on, että tuota 5 sekunnin viivettä ei ole, näytöt tulevat heti päälle ja kone ei toimi. Tämä johtuu yleensä SLAM kytkimen huonosta kontaktista. Ovessa on SLAM-kytkin, jonka pitää olla normaalitilassa kärjet kiinni! Samoin kabinetin vasemmassa kyljessä olevan ball roll kytkimen kärjet ovat normaalisti kiinni. Vanhemmiten ne voivat kärsiä kontaktihäiriöistä. Samanlaiset oireet voi aiheuttaa myös etuoveen oikosulkeutuva rahakytkin. Rahakytkimen liuskojen ja käyttövivun välissä tulee olla ehjä eristepahvi!

Kaikki System 1 piirikortit ovat vaihtokelpoisia eri koneiden välillä. Ainoat muuttuvat osat ovat pelin ominaisuudet määräävät PROM piirit CPU-kortilla ja uudemmalla äänikortilla. Eri koneiden piirit on merkitty kirjaimilla seuraavasti:

PROM Peli
A tai 409 Cleopatra
B Sinbad
C Joker Poker
D Dragon
E Solar Ride
F Countdown
G Close Encounters
H Charlie's Angels
I Pinball Pool
J Totem
K Hulk
L Genie
N Buck Rogers
P Torch
R Roller Disco
S Asteroid Annie & The Aliens


Ääniprommissa on em. kirjaimen lisäksi teksti "SND".

Vanhempi äänikortti

Kytkentäkaavio

Close Encounters-pelin yhteydessä käyttöön otettu äänikortti on hyvin yksinkertainen. Kolmella 555-piiristä tehdyllä oskillaattorilla saadaan tehtyä kolme eri äänitaajuutta. Näitä oskillaattoreita kytketään päälle driverkortilta tulevan ohjauksen mukaan. Ääni vahvistetaan LM380-piirillä, joka ohjaa koneen pohjassa olevaa kaiutinta. Kortilla on oma virtalähde, joka tekee solenoidien 24V käyttöjännitteestä 13 voltin zenerin ja TIP31 transistorin avulla noin 12 volttia. Tämä kortti vikaantuu harvoin. Joskus voi zeneri mennä oikosulkuun, jolloin jännitettä ei ole eikä ääntä kuulu. Ainakin kerran olen nähnyt myös TIP31:n menneen oikosulkuun, jolloin jokainen piiri äänikortilta palaa! (Onneksi ne eivät ole kalliita.)

Uudempi äänikortti

Kytkentäkaavio

Totem:in mukana tuli System ykköseen siihen aikaan todella hieno uusi äänikortti. Uudella kortilla äänet tehdään D/A muuntimen avulla 8 bitin mikroprosessorilla laskemalla. Äänikortilla oli nyt moninverroin tehokkaampi prosessori kuin koko peliä hoitelemassa! Vaikkakaan tällä uudella kortilla ei enää käytetä PPS4/1 erikoispiirejä, on siinä silti Rockwellin R6530 liitäntäpiiri, jossa on ROM-muistissa äänikortin softa. Luonnollisestikin näiden saanti on nykyään tosi hankalaa, joskaan ei onneksi mahdotonta. Näissä korteissa vikaantuu usein kondensaattori C14, joka yhdessä R14:n ja U6:n kanssa muodostaa kortin mikroprosessorin kellotaajuuden. Vaihdettaessa pitää katsoa että uusi kondensaattori on tosiaan 10 pF ja 5%, väärän arvoinen komponentti aiheuttaa epävireiset äänet! Äänikortilla oleva bipolaari-PROM U4 on pelikohtainen, ja määrää minkälaisia ääniä pelistä kuuluu. Jos vaihdat koneeseesi toisen äänikortin katso että vaihdat U4:n oikeaksi.

Mekaniikka

Mekaniikka on se osa-alue, jossa Gottlieb oli ehdottoman hyvä. Niinpä System 1 koneissa ei juuri olekaan mitään mekaanisia murheita. Normaalit EOS kytkimet flippereissä vaativat säätöä ja puhdistusta silloin tällöin. Kentän osat ovat kestäviä, ainoa hieman onneton ratkaisu mielestäni on muovinen spinneri joissain koneissa. Siinäkään ei ole kestävyyden kanssa ongelmia mutta keveytensä takia se ei oikein jaksa pyöriä pitkään. Normaaleja droptargettien ja kuminauhojen katkeamisia toki välillä sattuu, System 1:ssä käytettyjä targetteja on vieläkin saatavana lähes kaikilta varaosakauppiailta - se on samanlainen kuin EM Gottliebeissa.

System 1:n kenttä on ihan perinteisellä tavalla maalattu ja lakattu, siihen aikaan ei Diamondplatesta tms. hienouksista vielä oltu kuultukaan. Näin ollen kentän hoitona on vahaus muutaman sadan pelin välein hyvällä vahalla. Kuminauhoja voi välillä vaihtaa tai ainakin käännellä uuteen asentoon. System 1 peleihin kuuluvat VALKOISET kuminauhat, mustat ovat uudempien pelien tavaraa eivätkä riittävän kimmoisia loivalle kentälle. Flippereissä on punaiset kumit.

DIP-kytkinten asetukset

CPU-kortilla on kolme kappaletta kahdeksan kytkintä sisältävää pakettia, joilla asetellaan pelin hinnoittelu ja muita ominaisuuksia. Jos manuaalisi on hukassa, tästä näet mitä kytkimet tekevät.

Kahdeksan ensimmäistä kytkintä säätävät hinnoittelua. Kumpaakin rahalukkoa varten on neljä kytkintä, siten että kytkimet 1-4 ohjaavat vasemmanpuoleista, ja kytkimet 5-8 oikeanpuoleista rahalukkoa:

1/5 2/6 3/7 4/8 rahat pelit huom
off off off off 1 1
off off off on 1 2
off off on off 1 3
off off on on 1 4
off on off off 1 5
off on off on 1 6
off on on off 1 7
off on on on 1 8
on off off off 1 9
on off off on 2 1 Ei peliä ennenkuin 2. raha syötetty
on off on off 2 2 Ei peliä ennenkuin 2. raha syötetty
on off on on 2 3 Ei peliä ennenkuin 2. raha syötetty
on on off off 2 4 Ei peliä ennenkuin 2. raha syötetty
on on off on 2 5 Ei peliä ennenkuin 2. raha syötetty
on on on off 2 3 1 raha - 1 peli, 2 rahaa - 3 peliä
on on on on 3 1 Ei peliä ennenkuin 3. raha syötetty


Kytkimet 9-24:

Kytkin 9: on=3 palloa/peli, off=5 palloa/peli
Kytkin 10: loppunumerot on/off
Kytkin 11: on=tuloksesta vapaapeli, off=extra pallo
Kytkin 12: on=tilt vie 1 pallon, off=peli loppuu
Kytkin 13: creditnäyttö on/off
Kytkin 14: starttiääni on/off
Kytkin 15: ei käytössä
Kytkin 16: ei käytössä
Kytkin 17 ja 18: maksimicreditit, off-off=5, off-on=8, on-off=10, on-on=15
Kytkin 19: on=molemmat rahalukot kytkimillä 1-4, off=vasen 1-4 oikea 5-8
Kytkin 20: äänet on/off
Kytkin 21: korkein tulos (high game to date) näytetään on/off
Kytkin 22: korkeimman tuloksen ylityksestä 3 vapaapeliä on/off
Kytkin 23: rahaääni on/off
Kytkin 24: ei käytössä

Kirjanpito ja testit

System 1 koneet pitävät kirjaa pelattujen pelien määrästä, vapaapeleistä ym. tiedosta. Kirjanpito- ja testitoimintoihin pääsee painamalla kerran etuoven sisäpuolella olevaa testinappulaa. Toiminnon numero näkyy creditnäytössä ja vastaava arvo pelaajan 1 pistenäytössä.

Toiminto Arvo Huom
0 Vasemman rahalukon läpi menneet kolikot Jos kytkin 19=on, summataan tähän molempien rahalukkojen määrät
1 Oikean rahalukon läpi menneet kolikot Jos kytkin 19=on, tämä on 0 ja molemmat rahat näkyvät edellisessä kohdassa
2 Pelattujen pelien määrä
3 Vapaapelien määrä
4 SLAM-kytkimen avautumisten määrä
5 Extrapallojen määrä
6 Tilttien määrä
7 Ensimmäinen vapaapeliraja 0=ei käytössä
8 Toinen vapaapeliraja 0=ei käytössä
9 Kolmas vapaapeliraja 0=ei käytössä
10 Korkein tulos
11 Näyttötesti. 1. ja 3. pelaajien näytöt laskevat 000000-999999 Jos testinappia ei paineta kahden jakson aikana, päättyy testi.
12 Näyttötesti. 2. ja 4. pelaajien näytöt laskevat 000000-999999 Jos testinappia ei paineta kahden jakson aikana, päättyy testi.
13 Lamppu- ja solenoiditesti. Kaikki valot syttyvät 5 sekunniksi, sitten kaikki solenoidit vetävät vuorotellen. Jos kentässä on kytkimiä kiinni, näytetään niiden numero pallonäytössä.


Testinappia painelemalla siirrytään aina seuraavaan kohtaan. Jos nappia ei paineta minuuttiin, palaa kone Game Over -tilaan. Kirjanpitonäytöillä näkyvä tieto voidaan nollata painamalla CPU-kortilla olevaa RESET-nappia halutussa kohdassa, minkä jälkeen 0 on vielä kirjoitettava muistiin testinappia painamalla. Vapaapelirajoja kohdissa 7-9 voidaan muuttaa pitämällä käynnistysnappia pohjassa, jolloin arvo alkaa kasvaa. Halutulla kohdalla painetaan testinappia, jolloin uusi arvo jää muistiin. Arvo voidaan nollata painamalla CPU-kortin RESET-nappia. Nolla vapaapelituloksessa tarkoittaa että ko. arvo ei ole käytössä. Korkeimman tuloksen kohdalla ei 0 poista sitä käytöstä!

Jos peli on ollut pitkään käyttämättä ja muistinvarmennusakku on tyhjentynyt, saattaa kirjanpidoissa olla virheellisiä lukemia tai jopa tunnistamattomia numeroita. Näistä pääsee eroon nollaamalla jokaisen asetuksen ja asettamalla sitten vapaapeleille ja korkeimmalle tulokselle järkevän arvon.

Vianhaku ja korjaus



Mitä missäkin on System 1 koneessa



Mitä tehdä jos System 1 flipperi ei toimi? Ensimmäiseksi pitäisi yrittää paikallistaa vika. Onko ongelma virtalähteessä, CPU- vai driverkortissa? Yleisin vianaiheuttaja ovat huonot liittimet. Kortinreunaliittimet hapettuvat ja Molex-liittimet menettävät jännityksensä. Puhdistus ja liitinnastojen taivutus auttavat vähäksi aikaa mutta parasta kyllä olisi vaihtaa liittimet uusiin.

Kytkettäessä virta päälle, ovat kaikki näytöt pimeitä eikä viiteen sekuntiin tapahdu mitään. Sitten pelikentässä olevat kaksi relettä (T=Tilt ja Q=Game over) vetävät hetkisen aikaa, kuuluu "klik" ja tulosnäytöt alkavat näyttää nollaa. Jos näin tapahtuu, ei CPU kortilla luultavastikaan ole merkittäviä vikoja.

Kone ei käynnisty.

Jos CPU kortti ei käynnisty edelläkuvatulla tavalla, tarkista ensin että käyttöjännitteet ovat kunnossa. Ne kannattaa mitata suoraan CPU kortilta, esimerkiksi kondensaattorien C16 ja C17 ylitse. Nämä kondensaattorit löytyvät virtaliittimen vierestä. C16:n yli pitäisi olla 5 V ja C17:n yli 12 V. Jos nämä jännitteet eivät ole kohdallaan, on virtalähdekortilla tai CPU kortin virtakaapelissa vikaa. Katso kuvaus virtalähteen toiminnasta ylempänä tällä sivulla. Huomaa että +60 V ja +42 V jännitteillä on eri maapiste kuin muilla lähtöjännitteillä. Jos mittaat jännitettä väärää maata vasten, saat taatusti outoja tuloksia.

Yleinen ongelma, joka estää CPU kortin käynnistymisen, on SLAM-kytkimen auki oleminen. Pelin etuovessa ja kabinetin vasemmassa kyljessä on SLAM-kytkin, joka aukeaa jos oveen lyödään tai jos peliä nostetaan niin paljon että tunnistinkuula vierii ratansa päähän asti. Joskus jompikumpi näistä kytkimistä on auki hapettuman tai virheellisen säädön vuoksi. Tällöin virtoja kytkettäessä ei 5 sekunnin viivettä ole, vaan näytöt näyttävät heti nollaa ja saattavat vilkkua epäsäännöllisesti. Normaalisti SLAM kytkinten kärjet ovat kiinni toisissaan.

Etuoven SLAM kytkin. Huomaa että kärjet ovat normaalisti kiinni.

Peleissä on ainakin kaksi TILT kytkintä, joita ei saa sekoittaa SLAM kytkimiin. TILT kytkimet ovat normaalisti auki. Heiluri ei saa koskettaa ympärillään olevaan renkaaseen, eivätkä kentän tärinäkytkimen kärjet saa koskettaa toisiaan.

Kuula-SLAM kytkin (kärjet kiinni) ja heiluri-TILT sekä pelikentän TILT (kärjet auki).

SLAM tiltin kärjet ovat kiinni, eikä kone sittenkään käynnisty. Missä vika?

Jälleen kerran, huono liitin voi olla syynä. Slam-kytkimen tieto menee CPU-kortille liittimen J6 kautta. Jos liitin katkoo, luulee kone että slam-kytkin on auki. Lopullinen korjaus voidaan tehdä kytkemällä mikropiirin Z29 nasta 3 maahan (nasta 7 samalla piirillä) tai oikosulkemalla kondensaattori C2.

C2 and Z29 sijainti CPU-kortilla.

OK, slam-kytkimet ovat kunnossa mutta peli ei siltikään käynnisty? Jos näin käy, tarkistuslistalla seuraavana on Z2, eli 4528 monostabiili. Ihan ensiksi kannattaa vaihtaa kondensaattorit C31 ja C32 (0.1 uF). Tämä piiri tekee CPU:lle RESET signaalin, ja estää CMOS RAM:n kirjoituksen käynnistyksen ajan. Toiminnan voi tarkistaa mittaamalla tason Z2:n piikeistä 7 ja 9, näiden pitäisi molempien nousta +5V tasolle n. sekunnin kuluessa virran kytkemisestä. CPU:n RESET signaalin toiminnan voi vielä mitata testiliittimestä TC1, nastasta 14. Sen pitäisi olla käynnistettäessä -12V, ja nousta n. sekunnin kuluttua +5V tasolle. Jos näin ei tapahdu, vika on Q5/Z2/Q6 piirissä.

Huomaa että kortilla oleva RESET painike ei ole missään tekemisissä RESET signaalin kanssa. Sitä käytetään vain kirjanpitotietojen nollaukseen.

Kaksi valkoista kondensaattoria ovat yleinen vikapaikka.

Gottlieb muutti jossain vaiheessa hieman RESET piirin toimintaa. Uudempi versio antaa hieman pitemmän reset-pulssin, ja varmistaa että CMOS RAM:n kirjoitus estetään virran katketessa mahdollisimman nopeasti. Nämä muutokset voi tehdä vanhoihin kortteihin seuraavasti:

RESET signaali on OK, SLAM kärjet ovat kiinni mutta kone ei käynnisty.

Tämä on jo harvinainen tilanne. Voi olla että joku Rockwellin piireistä U1-U6 on hajalla, mutta kannattanee vielä tarkistaa CPU:n kellotaajuus. Testiliittimen TC2 nastoista 11 ja 12 pitäisi löytyä noin 200 kHz ja 365 kHz taajuudet. Jos ei löydy, vaihdetaan kide Y1. Tämä 3.579 MHz "väri-TV" kide voi joskus vikaantua.

Testiliittimet TC1 ja TC2.

Ei toimi vieläkään.

Huonompi juttu. Vika voi olla Rockwellin piirisarjassa U1-U6, joita ei oikein kotikonstein saa korjattua koska piirejä ei löydy kaupasta. Toiselta kortilta voi yrittää vaihdella piirejä, mutta suosittelen Ni-Wumph tai PI-1 kortin hankkimista. Piirien vaihto niin että sekä kortti että piirit säilyvät ehjinä on hankalaa, ja toisaalta modernit vaihto-CPU:t eivät ole kauhean kalliita.

Kirjanpitotiedot säilytetään CMOS muistissa pienen nikkelikadmiumakun avulla. Akku voi vuotaa, jolloin piirilevy ja komponentit ovat vaarassa tuhoutua. Jos näin käy, on levy puhdistettava ja mahdolliset vauriot korjattava. Iso homma.

Yksi tai useampi solenoidi vetää koko ajan.

Driver-kortin transistorien solenoidit.

Älä pidä konetta päällä kuin puoli minuuttia kerrallaan, jos joku solenoidi vetää jatkuvasti. Kela tai transistori voi kuumeta liikaa.

Tarkista ensin onko ohjaintransistori oikosulussa. Katkaise virta, irrota liittimet driver-kortilta ja mittaa transistorin keskimmäisen ja oikeanpuoleisen jalan väliltä vastusarvo. Mittarin pitäisi näyttää ääretöntä tai katkosta. Oikosulkuun palanut transistori näyttää yleensä nollaa. Solenoidit 6-8 ovat pelikohtaisia kentän solenoideja. Solenoidia 8 ohjataan hieman isommalla transistorilla, se voi olla isompi kela, esimerkiksi targetpankin nosto. Koska ainoastaan kolme solenoidia on käytössä, on joissain peleissä käytetty lamppuohjaimia ohjaamaan lisää solenoideja. Koska lamput toimivat 6 voltilla ja solenoidit vaativat 24 V, käytetään välissä transistoria, joka on kiinnitetty kentän alapuolelle, yleensä ohjattavan kelan lähelle. Katso oman pelisi ohjekirjasta onko siinä käytetty tällaista ratkaisua.

Jos useampi tai jopa kaikki solenoidit ovat jatkuvasti päällä tai mikään solenoidi ei toimi, johtuu se yleensä CPU kortin -12 V käyttöjännitteen puuttumisesta. Tarkista jännite kondensaattorin C17 yli. Jos jännite on kohdallaan, on vika luultavasti puskuripiireissä Z6 ja Z7 (7417).

Solenoidiohjaimet Z6 ja Z7.

Muutama lamppu palaa koko ajan tai on pimeänä.

Lamppuja ohjataan neljän ryhmissä, ja jos driverkortin 74175-piiri hajoaa, lakkaa neljän lampun ryhmä toimimasta. Pelin manuaalista voi selvittää mikä piiri on viallinen. Jos yksittäinen lamppu palaa jatkuvasti tai on pimeä, on luultavasti sen ohjaintransistori viallinen. Tarvitset oman koneesi ohjekirjan selvittääksesi lamppua vastaavan transistorin.

74175 lamppuohjaimia.

Näytöt eivät toimi.

Jos kaikki näytöt ovat täysin pimeänä, on vika luultavasti virtalähteessä tai jossain on oikosulku. Tarkista ensin 1/4 A sulake kabinetin pohjalevyllä. Jos sulake on palanut, älä vaihda tilalle isompaa! Jossain on vikaa.

Tulosnäytöt toimivat 60 voltilla ja pienempi creditnäyttö 42 voltilla. Jos 60 V on alhainen tai puuttuu, on myös 42 V väärässä arvossa. Tarkista ensin että virtalähde toimii, mittaamalla P3 liittimeltä (nasta 5 on maa, 1 on 60 V, 3 on 42 V) jännitteet kun P3 kaapeli on irti. Viallinen näyttöyksikkö voi kuormittaa jännitteitä liikaa, joten jos jännitteet ovat kunnossa kun kaapeli on irti, kokeile irrottaa yksi näyttö kerrallaan ja katso korjautuuko vika. Muista katkaista virta aina ennenkuin irrotat tai kiinnität liittimiä!

Jos näytöissä on jotain eloa mutta numerot ovat vääriä tai osa numeroista on pimeänä, kokeile taas irrottaa yksi näyttö kerrallaan, joku niistä voi olla oikosulussa ja häiritä muita. Vika voi myös olla CPU-kortilla. 7-segmenttidekooderit Z16 ja Z17 ohjaavat näytön segmenttejä. Tulosnäytöissä on ylimääräinen pystysegmentti numeron keskellä. Sen avulla näytetään numero 1 keskitettynä. Portit Z13-Z15 tunnistavat ykkösen ja ohjaavat dekooderin pois päältä syöttäen itse ylimääräistä segmenttiä. Creditnäytössä ei tätä ylimääräistä segmenttiä ole. Portit Z18-Z21 ohjaavat näytön numeroita. Jos yksi tai useampi numero on pimeänä, tarkista nämä piirit.

Kentän valot eivät pala.

Tarkista sulakkeet kabinetin pohjalevyllä. Kentän valojen virta kulkee myös T (tilt) releen kautta. Rele on kentän alapuolella. Se vetää kun peli on tilt-tilassa ja on normaalisti virrattomana. Releessä on yksi kärkipari ohjaamassa kentän valoja ja toinen katkaisemassa solenoidien virran tiltissä. Toinen rele, Q (game over) vetää pelin aikana, kytkien virran kentän solenoideille. Se ohjaa myös taulun "ball in play" ja "match" valojen vaihtoa.

Q ja T releet.

Peli käyttäytyy oudosti.

Peli käynnistyy ja toimii yleensä, mutta lukkiutuu tai nollautuu välillä. Arvaa mitä! Huonot liittimet! Myös, jos virtalähteen elektrolyyttikondensaattorit ovat vielä alkuperäiset, on aika vaihtaa ainakin C1, joka suodattaa logiikan 5 V pääkäyttöjännitteen. Jos näytöt värisevät tai vilkkuvat, vaihda myös C6.

Outo toiminta varsinkin jos peli on ollut pitkään päällä, voi johtua ylikuumenevasta peli-PROM:mista Z23. Bipolaariprom kuumenee aika lailla, useammin kuin kerran olen nähnyt pelin tekevän varsin kummia juttuja kuumenneen prommin takia. Liimaan prommin päälle pikaliimalla pienen jäähdytyslevyn, jonka jälkeen ongelmaa ei esiinny. Koska prommeja on nykyään vaikea löytää, ei jäähdytyslevyn liimaaminen ole hullumpi ajatus vaikkei ongelmia olisikaan. Jotkut prommit ovat herkempiä lämmölle kuin toiset, mutta varmaa on että korkea lämpötila lyhentää kaikkien komponenttien ikää.

Joku solenoidi tai ohjaintransistori kuumenee.

Gottliebin System 1 koneet kärsivät maadoitusongelmista. Solenoidien maataso voi nousta ylemmäksi kuin logiikan maataso, jolloin ohjaintransistorit alkavat jatkuvasti hieman johtaa. Solenoidit toimivat mutta voivat takerrella tai kuumentua. Kaikki maapotentiaalit täytyy tasata lisäämällä maajohtoja joka kortille. Virtalähteessä, juota johto kondensaattorin C1 miinusnapaan. CPU-kortilla maa löytyy C16:n miinuspuolelta, ja driver-kortilla C1:n miinuksesta. Johtojen toiset päät laitetaan taulun sisällä olevan metallipaneelin kiinnitysruuvin alle.

Uudemman tyylinen äänikortti polttaa piirejään.

Äänikortin +5 V saadaan kortilla olevasta TO3-koteloisesta 7805 regulaattorista. Tämän regulaattorin maajohto kytkeytyy sen kiinitysruuvien kautta. Ne voivat hapettua, huonontaen maajohdon kontaktia jolloin lähtöjännite voi nousta +12 volttiin!

Äänikortti, regulaattori ylhäällä keskellä.

Tämä on kohtalokasta kortin logiikkapiireille, usein 6530 RIOT-piiri palaa oikosulkuun, jolloin jännite samalla laskee ja muut piirit saattavat säilyä ehjinä. Mutta koska 6530 sisältää maskiohjelmoitua ROM:ia, on se vain tällä kortilla käytetty erikoisosa, ja tosi hankala nykyään löytää.

Joten, ennenkuin äänikorttisi sanoo "Poks!", tarkista ja puhdista regulaattorin ruuvit! Laita jotain rasvaa suojaksi pinnoille ennen kokoamista, estämään kosteuden vaikutuksia ja harvinaisten piirien palamista.

Kiitokset vihjeestä, Dwight!

Vapaapelirajojen talletus ei onnistu, tai peli sallii vain yhden creditin.

Vapaapelirajat ja kirjanpitotiedot tallennetaan CMOS RAM:iin Z22. Vika voi olla tässä piirissä, mutta ennen vaihtoa kannattaa tarkistaa myös virtalähteen kondensaattori C2 (220 pF). Tämän kondensaattorin vika aiheuttaa kohinaa +5V jännitteeseen, ja estää CMOS RAM:in toimimisen. Samoin on syytä tarkistaa tai vaihtaa C24 (0.01 uF) CPU kortilta. Joskus voi myös vika olla 4081-piirissä Z1, joka pitää CMOS RAM:in estettynä. Jos em. kondensaattorien vaihto ei auta ja RAM on ehjä, vaihda Z1.

Kiitokset vihjeestä, BB!

Peli käynnistyy, antaa pallon ja jumittuu.

Näin käy jos peli-PROM puuttuu tai on huonosti paikallaan. Hieman kontaktispraytä promin Z23 kantaan voi auttaa, tarkista myös vastukset R122-R131.

Vaihdoin CPU kortin U4 tai U5 piirin varmasti ehjään eikä se silti toimi.

Näissä kahdessa piirissä on sisällä ROM-muistia ja pelin käyttöjärjestelmä. Piirien on oltava keskenään samaa versiota, muuten ohjelma ei toimi. Keskenään toimivat versiot ovat:

U4                      U5
1753CC vaatii kaveriksi 1752CD
1753CE vaatii kaveriksi 1752CF
1753EE vaatii kaveriksi 1752EF



System 1 viat ovat yleensä mahdollisia selvittää ja korjata kotikonstein, koska useimmin ne johtuvat virtalähteen rikkoutumisesta tai yksinkertaisen TTL piirin hajoamisesta. Joskus kuitenkin voi Rockwellin näihin koneisiin tekemä erikoispiiri pettää, ja silloin korjaus on hankalaa. Onneksi korvaavia prosessorikortteja tekee jo kaksikin eri valmistajaa. Muista että yleisin ongelmanaiheuttaja on huono liitin. Korteilla ei välttämättä ole mitään vikaa.



Kuvista kiitokset Pekalle Kytkentäkaavioiden (c) Gottlieb.

Takaisin