Flipperitaidetta

Merkittävä osa flipperin viehätyksestä tulee sen upeasta maalauksesta. Teknisesti ja pelimielessäkin hyvin suunniteltu flipperi jäisi jotenkin vajaaksi ellei sen kenttää ja takalasia koristaisi pelin teemaan sopiva taide. Monet pelaajat tuntevat nimeltä pelisuunnittelijoita, kuten Pat Lawlor, Steve Kordek tai Ed Krynsky, mutta vähintään yhtä suuri kunnia kuuluu flipperitaiteilijoille.



Flipperin värikkäänä loistava valaistu takalasi on houkutteleva kutsu pelaajalle. Flipperin alkuaikoina sillä ei muuta tehtävää ollutkaan, mutta pian vakiintui tapa näyttää pelaajan saamat pisteet takalasissa, joko valoilla, numeroilla tai jopa animaatioita esittävällä elektronisella näytöllä.

Alkuajoista lähtien on flippereiden takalasit tehty silkkipainomenetelmällä, jossa yksi väri kerrallaan painetaan sopivalla musteella suoraan lasin pintaan. Aluksi jokainen eri väri vaati oman painokertansa, mutta vuonna 1978 Ballyn Lost World oli ensimmäinen peli, jossa takalasin painatus tehtiin neliväritekniikalla, eli neljällä eri värillä sopivasti päällekkäin painamalla saatiin kaikki tarvittavat värit aikaiseksi, aivan kuten kirjapainossa. 1990-luvun puolesta välistä lähtien ei värejä enää painettu lasiin vaan läpinäkyvän lasin takana on "translite" eli läpikuultava muovikalvo, johon kuva on painettu.

Silkkipaino oli jo ennen flippereitä tuttu menetelmä esimerkiksi julisteiden teosta. Niinpä ei ollut ihme, että alkuaikojen takalasit tehtiin pelin valmistajasta riippumatta samassa paikassa - chicagolaisessa julistepainossa nimeltä Advertising Posters. Painon vuonna 1933 perustanut Tom Grant oli Ballyn Ray Moloneyn vanha tuttu, ja eräänä iltana Ray heitti idean suoraan lasille painamisesta. Tom tiesi miten menetellä, ja niin alkoi Ad Postersin ura takalasien tekijänä. Flipperivalmistajat keskittyivät varsinaisen pelin suunnitteluun, ja luottivat taiteessa Ad Postersin ammattilaisiin. Ja kun palkkalistoilla oli sellaisia henkilöitä kuten Roy Parker, Gordon Morison ja Christian Marche, ei työn jäljessä ollut moitteen sijaa.

Kaikki flipperitaiteilijat eivät sentään olleet Advertising Postersin leivissä. Monia Ballyn 1970-luvun koneita taiteillut Dave Christensen oli alunperin Ballyn töissä kirjoittamassa manuaaleja. Kun hänen taiteelliset kykynsä huomattiin, vaihtui manuaalien kirjoittaminen pian taidemaalarin hommiin. Kaikki tuntevat legendaariset koneet kuten Fireball, Wizard ja Capt. Fantastic. Ilman Dave Christensenin hienoa taidetta ne eivät varmasti olisi niin legendaarisia.

Leroy (Roy) Parker

Roy Parker maalasi lähes 300 flipperin kentät ja takalasit. Hän työskenteli pääasiassa Gottliebille, vuodesta 1936 vuoteen 1966, jolloin tämä loistava taiteilija valitettavasti kuoli. Monet hienot flipperit kuitenkin pitävät huolen siitä että Roy ei koskaan unohdu.



Lot-O-Fun (Gottlieb 1939) ja Miami Beach (Gottlieb 1941)



Lady Robin Hood (Gottlieb 1948) ja Quartette (Gottlieb 1952)



Sunshine (Gottlieb 1958) ja Egghead (Gottlieb 1961)



Kings & Queens (Gottlieb 1965) ja Bank-A-Ball (Gottlieb 1965)

Roy Parkerin tavaramerkiksi muodostui "Parkerin Blondi", jonka muotoja saamme ihailla melkein kaikissa hänen töissään. Parker täytti myös usein kuvansa pienillä yksityiskohdilla, kuvilla työtovereistaan ja hauskoilla pikku kommenteilla. Roy Parkerin takalaseja kannattaa tutkia tarkkaan, niistä löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

Gordon Morison

1970-luvun Gottliebin flipperit ovat suureksi osaksi Gordon Morisonin käsialaa. Tämän tietyllä lailla sarjakuvamaisen taiteen tunnistaa helposti.



Now (Gottlieb 1971) ja Drop-A-Card (Gottlieb 1971)



Jack In The Box (Gottlieb 1973) ja Hot Shot (Gottlieb 1973)



Joker Poker (Gottlieb 1978) ja Pinball Pool (Gottlieb 1978)

Christian Marche

Christian Marche taiteili Ballyn ja Williamsin flippereitä 1960-1970 luvulla. Hänen työnsä tunnistaa helposti kulmikkaista ihmishahmoista.



Shangri-La (Williams 1967) ja Blast Off (Williams 1967)



Op-Pop-Pop (Bally 1968) ja Joust (Bally 1968)



Smart Set (Williams 1969) ja Gold Rush (Williams 1971)



Pat Hand (Williams 1975) ja Space Odyssey (Williams 1976)



Hot Tip (Williams 1977) ja Tri Zone (Williams 1979)

Dave Christensen

Dave maalasi töihinsä pikku yksityiskohtia, joista pelivalmistajat eivät aina pitäneet. Capt. Fantasticin taulussa muunmuassa näkyy Adolf Hitlerin naama väkijoukossa, sekä myös varsin rohkeita yksityiskohtia. Niin rohkeita, että pelin valmistumisaikaan tehtiin siitä uusi versio, jossa takalasin pahimmat paikat oli peitetty pienillä tähdillä.



Fireball (Bally 1971) ja Wizard (Bally 1974)



Old Chicago (Bally 1975) ja Capt. Fantastic (Bally 1975)

Tony Ramunni

Tony Ramunni teki muutamia hienoja science-fiction aiheisia töitä, kuten tässä nähtävät Alien Poker ja Embryon:



Alien Poker (Williams 1980) ja Embryon (Bally 1980)

Greg Freres



Harlem Globetrotters On Tour (Bally 1978) ja Vector (Bally 1981)



Elvira And The Party Monsters (Bally 1989) ja Scared Stiff (Bally 1996)

Paul Farris



Night Rider (Bally 1976) ja Playboy (Bally 1976)



Eight Ball (Bally 1976) ja Lost World (Bally 1977)
Lost Worldin takalasissa oli Farris käyttänyt mallina itseään ja vaimoaan.



Centaur (Bally 1981) ja Phantom Of The Opera (Data East 1990)

Constantino Mitchell

Tuttu monista Williamsin klassikoista.



Flash (Williams 1979) ja Gorgar (Williams 1979)



Kun pelaat flipperiä, kiinnitä huomiota pelin taiteeseen. Pian opit jo tyylistä tunnistamaan monta taiteilijaa ja arvostamaan heidän työtään. Flipperin peluu ei sittenkään ole pelkkää hopeapalloilla leikkimistä.


Takaisin