Flipperikauppaa Turussa

11.11.2001:

Eiväthän flipperit vielä Suomesta ole loppumassa, vaikka joskus tuntuvatkin olevan hieman kiven alla. Törmäsin viime kesänä Turussa mielenkiintoisen näköiseen varastoon, pölyisen lasin takana näytti olevan peli poikineen! Tottakai ne pitää saada oikeille omistajille, mutta kenenkä ihmeessä se varasto oikein oli?


Kaupat on saatu tehtyä ja Sampo vahtii ulos kannettuja koneita.

Salapoliisityö tuotti tulosta, varaston omistajaksi paljastui tutun levykaupan Kane Recordsin Kane. Vihdoin marraskuussa järjestyi aikaa sekä Kanelle että innokkaille flipperiharrastajille päästä hieromaan kauppoja koneista. Joten Akun Isuzu työnnettiin Helsingissä käyntiin (vikaa startissa...) ja kyytiin nousivat myös Antti ja Sampo. Itse lähdin Tampereelta ajelemaan, ja hain lainassa olleen Space Odysseyn pois, sijoituspaikka olisi kuulemma ollut vielä käytettävissä pitempäänkin mutta täytyyhän koneet laittaa välillä kiertämään. Neljältä iltapäivällä olimme kaikki jättämässä nenänjälkiä Kanen ikkunaan, sillä sisällä olikin varsin mukava kokoelma pelejä: Gottliebin EM koneet Bronco, Pioneer, Jungle Queen, Dragon sekä Surf Champ, ja hieman uudempaa laitekantaa Street Fighter II, Williamsin Swords of Fury ja Data Eastin Simpsons.


Antin leveä hymy osoittaa että Surf Champ on mieluinen saalis!


Ainoastaan spinneri on hieman naarmuilla ja pari droptargettia väärän malliset mutta muuten kenttä on hienossa kunnossa.

Pienen pähkäilyn ja ankaran tinkimisen jälkeen päätettiin kaupat tehdä neljästä koneesta: Antti ottaisi Surf Champin ja Pioneerin, Sampo Swords of Furyn ja Aku iski silmänsä Simpsonsiin.

Aku tutkii tarkasti Simpsonsia. Kannattaakohan tämä nyt ostaa Wizardin rinnalle?


Pikakeikka Turun Puutorin pankkiautomaatille oli tuloksekas: Sampo laskee saalista, joka tosin kohta vaihtaisi omistajaa.


Isuzuun meni hienosti kolme peliä: Simpsons ja Pioneer päällekkäin ja niiden taakse Surf Champ. Pioneerin kyljet on joku tunari maalannut iloisen valkoisiksi, mutta eiköhän se alkuperäinen väri sieltä vielä joskus saada palautettua.

Kaikesta päätellen ei Kekkosen ajan Suomessa ollut Amerikantähdin koristeltu flipperinkylki erityisen suosiossa. Sekä tästä Pioneerista, että sen 4 pelaajan sisarkoneesta Spirit of 76:sta, jonka Sampo omistaa, on moiset inhan kapitalismin symbolit maalattu piiloon. Pintaa hiomalla saanee alkuperäisen maalauksen näkyviin jolloin siitä saa tehtyä sabluunan ja maalattua sitten kuviot uusiksi. Ehkä nykyinen poliittinen järjestelmä on tässä suhteessa sallivampi?

Swords of Fury pakattiin minun Volkkariini Space Odysseyn seuraksi ja sitten päästiin matkaan. Ensin vietäisiin Sword of Fury Sampolle Siuntioon, josta jatkettaisiin matkaa Helsinkiin ja siirrettäisiin muut koneet Antin varastolle. Ehkäpä sieltä löytyisi myös mukaan sopiva vaihtokone Space Odysseystä Tampereelle tuotavaksi? (hyvästi vapaa lattiatila!)


Paluumatkalla poikettiin huoltoasemalla syömässä. Antilla meinasi mennä herne nenään paikan palvelun hitauden takia!

Siuntioon päästiin illan jo pimettyä. Swords of Furyyn laitettiin etujalat kiinni ja vedettiin se autosta ulos. Tässä vaiheessa olisi pitänyt takakoivet pultata kiinni, mutta istumatyön pilaamat lihakseni eivät toimineet suunnitellulla tavalla, tai sitten olimme Sampon kanssa hieman eri linjoilla pelin siirtosuunnan suhteen. Joka tapauksessa peli rojahti kyljelleen Sampon peliluolan rapulle. Onneksi pahempia vaurioita koneeseen ei tullut, koska sen ja rapun väliin jäi jotain pehmeää. Nimittäin minä. Ikävästi vielä näppylähanskoissa oli niin hyvä pito etten saanut käsiä irti ajoissa ja oikea käsivarsi pääsi hieman venähtämään. Siihen loppui flipperin nostelu siltä illalta. No, onneksi Aku ja Antti saapuivat pian paikalle ja kone saatiin sisään minun seuratessani vierestä.


Bussinsuorittajan varmuudella Antti kiinnittää jalat Surf Champiin, ettei enempää koneita kaadettaisi kadulle.

Lopulta kaikki koneet oli saatu varastoon ja päästiin vielä ottamaan testipelit Akun Simpsonsilla, hyvin tuntui toimivan. Oli aika lähteä kotiinpäin, yksi pieni ongelma vaan oli se, että en saanut hervottomalla oikealla kädellä käytettyä auton vaihteita. No, pojat heittivät minut Hämeenlinnantien alkuun, josta kotimatka sitten kyllä sujui, eihän öisellä moottoritiellä paljon vaihteita tarvita.


Tänä syksynä onkin revontulia saatu ihailla...


Vielä yksi kone

Alan harrastaja kyllä tietää milloin kone kannattaa hakea kotiin. Niinpä kun Kauko kuuli että Jungle Queen jäi Kanen varastoon, tarttui hän heti tilaisuuteen ja koska hinta oli sopiva ja Kaukolla muutenkin asiaa Lounais-Suomeen, konkretisoitui asia muutama päivä meidän aikaisemman ostosmatkamme jälkeen näin:


Kone peräkärryssä matkalla Karvian flipperiluolaan.


Kenttä on vähän kulunut "sieltä missä pallo liikkuu".

Paitsi kulunut, kenttä on likainen ja tummunut, mikä hoituu kyllä puhdistuksella. Ja Kaukolta kyllä onnistuu kuluneiden kohtien paikkauskin. Onneksi kentän väritys kuluneissa kohdissa on tasainen, eikä niinkuin minun Flash Gordonissani, täynnä pieniä yksityiskohtia. Kaikki osat ovat paikoillaan, joten kyllä tästä vielä flipperi tulee. Kaukon luolan koneiden lukumäärä nousee Jungle Queenin myötä kunnioitettavaan 20:een!


Ja tällainen siitä tuli Kaukon käsittelyn jälkeen.

Takaisin